Videoiden katselu on sosiaalisen median aktiviteeteista suosituinta: netin aktiivikäyttäjistä lähes 83 % on katsonut videoita verkossa. Näin väittää mediatoimisto McCannin tutkimusraportti, jossa selvitetään sosiaalisen median käyttöä. Tässä tutkimuksessa netin aktiivikäyttäjäksi ymmärretään käyttäjät, jotka käyttävät nettiä vähintään joka toinen päivä. Muut tutkimuksen lähtökohdat ilmenevät raportin alkusivuilta.
Kyseisen tutkimuksen mukaan vielä syksyllä 2006 nettivideoita oli katsonut netin aktiivikäyttäjistä vain 30 prosenttia. YouTubenkin alkuajoista on toden totta kulunut vasta kolme ja puoli vuotta. Videoiden jakeluun tarkoitettujen sivustojen lisäksi videoita katsotaan (ja levitetään) nettiyhteisöissä, blogeissa ja muilla nettisivustoilla, kuten lehtien verkkopalveluissa. Tätä nykyä videoiden katselu jättää taaksensa niin blogien lukemisen kuin valokuvien jakelun netissä.
Kuluttajien luoman sisällön yleistyminen tarjoaa myös mainostajille mahdollisuuden käyttää ns. amatöörimateriaalia osana omia kampanjoitaan (tästä esimerkkinä edellisessä blogientryssä mainitsemani Leafin Frozen-kampanja). Vaihtoehtoinen toteutusmalli on, että mainostaja astuu kuvioihin vasta siinä vaiheessa, kun kuluttajan luoma sisältö on jo olemassa ja levinnyt netin välityksellä yleisön tietoisuuteen. Kuuluisimpia esimerkkejä tästä lienevät Matt Hardingin eri puolella maailmaa kuvaamat tanssivideot, joita on katsottu YouTubessa lukemattomia kertoja ja joista kahta viimeisintä on sponsoroinut purukumivalmistaja Stride.
Kuluttajien luoman sisältöjen ja mainonnan/kaupallisen hyödyntämisen suhdetta käsittelee myös Mike Musgrove kolumnissaan (Washington Post 13.7.2008), jonka otsikko on väljästi suomennettuna: ”Tuotesijoittelu luikertelee amatöörien YouTube-tallenteisiin”. Kirjoituksessa esitetään ajatus, jonka mukaan aiemmin sisäpiirivitsien täyttämä internet-kulttuuri on muuttumassa mainostajia ja sponsoreita houkuttelevaksi markkinointikanavaksi. Samaan hengenvetoon tosin painotetaan kampanjoiden arvaamattomuutta sekä pohditaan, onko YouTube-videoiden sponsoroinnilla suoranaista vaikutusta tuotteen myyntiin – vaikka videot lisäisivätkin mainostetun brändin tunnettuutta.
Kyseisen tutkimuksen mukaan vielä syksyllä 2006 nettivideoita oli katsonut netin aktiivikäyttäjistä vain 30 prosenttia. YouTubenkin alkuajoista on toden totta kulunut vasta kolme ja puoli vuotta. Videoiden jakeluun tarkoitettujen sivustojen lisäksi videoita katsotaan (ja levitetään) nettiyhteisöissä, blogeissa ja muilla nettisivustoilla, kuten lehtien verkkopalveluissa. Tätä nykyä videoiden katselu jättää taaksensa niin blogien lukemisen kuin valokuvien jakelun netissä.
Kuluttajien luoman sisällön yleistyminen tarjoaa myös mainostajille mahdollisuuden käyttää ns. amatöörimateriaalia osana omia kampanjoitaan (tästä esimerkkinä edellisessä blogientryssä mainitsemani Leafin Frozen-kampanja). Vaihtoehtoinen toteutusmalli on, että mainostaja astuu kuvioihin vasta siinä vaiheessa, kun kuluttajan luoma sisältö on jo olemassa ja levinnyt netin välityksellä yleisön tietoisuuteen. Kuuluisimpia esimerkkejä tästä lienevät Matt Hardingin eri puolella maailmaa kuvaamat tanssivideot, joita on katsottu YouTubessa lukemattomia kertoja ja joista kahta viimeisintä on sponsoroinut purukumivalmistaja Stride.
Kuluttajien luoman sisältöjen ja mainonnan/kaupallisen hyödyntämisen suhdetta käsittelee myös Mike Musgrove kolumnissaan (Washington Post 13.7.2008), jonka otsikko on väljästi suomennettuna: ”Tuotesijoittelu luikertelee amatöörien YouTube-tallenteisiin”. Kirjoituksessa esitetään ajatus, jonka mukaan aiemmin sisäpiirivitsien täyttämä internet-kulttuuri on muuttumassa mainostajia ja sponsoreita houkuttelevaksi markkinointikanavaksi. Samaan hengenvetoon tosin painotetaan kampanjoiden arvaamattomuutta sekä pohditaan, onko YouTube-videoiden sponsoroinnilla suoranaista vaikutusta tuotteen myyntiin – vaikka videot lisäisivätkin mainostetun brändin tunnettuutta.
Joka tapauksessa nettivideoiden suosio kertoo paljonkin sosiaalisen median käytöstä, jonka ydinkäsitteitä ovat mm. kontrolli (On demand), osallistuminen, käyttäjälähtöisyys (UGC), jakaminen ja läpinäkyvyys. Mainonnan näkökulmasta sosiaalisen median hyödyntäminen merkitsee tekijyyden jakamista kuluttajan kanssa. Keskipisteessä eivät ole enää tuotteet vaan elämykset.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti