”Yhden ihmisen oma toiminta harvoin riittää netissäkään kovin pitkälle”, totesi edellistä kirjoitustani mainiosti kommentoinut Tommi viestinsä päätteeksi. Sosiaalisen median sovellukset nojaavat tunnetusti joukkovoimaan ja ryhmäenergiaan. Wikipediasta lähtien sisältöä tuotetaan netissä yhteisöllisesti ja vuorovaikutteisesti. Verkossa tapahtuva luomisprosessi on jatkuvassa liikkeessä ja avoin muutoksille. Mutta pätevätkö avoimen jakamisen ilmapiiri ja yhteisöllisen luomisen lainalaisuudet minkälaiseen sisältöön tahansa: ajatuksiin, kuviin … tai musiikkiin?
Song Community on kesällä perustettu suomalainen musiikkipalvelu, joka markkinointipäällikkö Maria Jokelaisen mukaan on ”web 2.0:aa puhtaimmillaan”. Song Communityn perusajatuksena on musiikin luominen kollektiivisesti, tai oikeastaan ketjureaktion tavoin: palvelun käyttäjät voivat jatkaa toistensa aloittamia lyriikoita ja riffejä. Käyttäjien tuotoksia kuuluu myös arvostella. Arviot puolestaan ratkaisevat, miten tekeleet sijoittuvat sivuston ”The Best” ja The Crappiest” -listoilla (joista jälkimmäisen olemassaolo itsessään vihjaa, ettei luomistyöhön tarvitse välttämättä suhtautua haudanvakavasti).
Miksi palvelu ei kuitenkaan näytä ottavan tulta alleen? (Tällä hetkellä sivustolla on 123 rekisteröitynyttä käyttäjää.) Luodaanhan musiikkia kollektiivisesti myös verkon ulkopuolella, joten ainakaan siltä osin Song Communityn toimintaperiaatteen ei luulisi olevan maailmoja romuttava.
Song Community on kesällä perustettu suomalainen musiikkipalvelu, joka markkinointipäällikkö Maria Jokelaisen mukaan on ”web 2.0:aa puhtaimmillaan”. Song Communityn perusajatuksena on musiikin luominen kollektiivisesti, tai oikeastaan ketjureaktion tavoin: palvelun käyttäjät voivat jatkaa toistensa aloittamia lyriikoita ja riffejä. Käyttäjien tuotoksia kuuluu myös arvostella. Arviot puolestaan ratkaisevat, miten tekeleet sijoittuvat sivuston ”The Best” ja The Crappiest” -listoilla (joista jälkimmäisen olemassaolo itsessään vihjaa, ettei luomistyöhön tarvitse välttämättä suhtautua haudanvakavasti).
Miksi palvelu ei kuitenkaan näytä ottavan tulta alleen? (Tällä hetkellä sivustolla on 123 rekisteröitynyttä käyttäjää.) Luodaanhan musiikkia kollektiivisesti myös verkon ulkopuolella, joten ainakaan siltä osin Song Communityn toimintaperiaatteen ei luulisi olevan maailmoja romuttava.
Joitain vastauksia nuivaan suhtautumiseen lienee mahdollista jäljittää Digitoday.fi:n verkkopalvelussa käydystä keskustelusta. Alla lainaukset kahden käyttäjän kommenteista:
"Minusta tällainen toimintamalli on kyllä matemaattis-taloudellis-tieteellisesti ajatellen hieno tapa tehdä hyviä biisejä, mutta kun on kyse taiteesta, tällainen ajattelu ei toimi. Tässä on nyt luultu, että miljoona ihmistä saa yhdessä kasaan loistavia biisejä, kun loistavimmat biisit maailmassa tulee yleensä yhden neron pääkopasta." (Nim. suomalainen_muusikko_).
"Hyvät biisit eivät synny huonoja biisejä muokkaamalla, vaan biisi vain joko syntyy hyväksi tai huonoksi." (Nim. biisientekemisen_perusta).
Neromyytti, käsitys musiikkiteoksen pysyvyydestä, taiteen luomisen erikoisluonne ja ammattilaisuuden vaade... Ei siis mitään uusia perusteluita sinänsä. Netissä luomistyö vain näyttäytyy erityisen paljaana, kun prosessia pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä vaihe vaiheelta. Vielä kun niitä yleisön kaipaamia etäisiä sankarikuvia olisi mahdollista rakentaa siinä sivussa.
Tekstit
4 kommenttia:
Kiitokset lainauksesta.
Pakko ensin kommentoida noita lauluntekijöiden kommentteja. Eka käsiini sattunut levy oli pöydällä kuukausia lojunut Lilly Allenin levy. Biisintekijöitä albumin kappaleilla oli kahdesta kuuteen, samplejakin oli käytetty urakalla. Lauluntekeminen on usein siis nimenomaan kollektiivinen tapahtuma ja/tai biisit rakennetaan eri osista.
Yhdessä tekemisen käynnistyminen kuitenkin usein vaatii välittäjäaineen, jonkun aktivoivan tekijän. Muuten tekijät jäävätkin tekemään työtään yksin. Harvat kuitenkaan ovat loistavia säveltäjiä, sanoittajia, tuottajia, äänittäjiä, miksaajia ja laulajia samassa paketissa. Näin ollen pitää löytä hyviä "matchejä" biisien syntyyn. Kustantaja voi auttaa, MySpace voi auttaa. Ihmisten pitää kohdata, kokeilla miten homma toimii ja edetä siitä. Biisien tekemiseen tarvitaankin näissä tapauksissa myös sosiaalisia taitoja.
Mitähän mä olin ajamassa takaa? Niin joo, toi Song Community. Nettissä ihmisiä on helpompi kohdata ja itsekritiikkikin karisee. Näin kohtaamispaikka eri osa-alueiden osaajille on ihan hyvä juttu. Palvelussa yhdisteltävät riffi ja teksti eivät millään vain riittäbiisien aineksiksi. Yllä mainitsinkin biisien tekemiseen tarvittavia ominaisuuksia. Palvelu tarjoaa vain riffejä tai tekstejä - muut taidot pitää siis osata, oppia tai löytää muualta.
- Tommi
Kyllä, musiikintekeminen on usein juuri kollektiivista. Julkisuudessa esiintyvän artistin varjo vain helposti jättää kaiken muun alleen. Ehkäpä artistia voisi verrata magneettiin (luen juuri kirjaa metaforien käytöstä :), joka imee kaiken huomion itseensä. Magneetin voimasta myös kysymykset musiikin syntyprosessista (kuka teki mitäkin?) jäävät usein kysymättä.
Sisällön tuottamisessa verkossa korostuu sen sijaan sattumanvaraisuus, mikä poissulkee ajatukset luomisen pakosta, sisäisestä johdatuksesta tai ylipäänsä toiminnasta, jolla olisi selkeä suunta tai päämäärä. Voisi kuvitella, että helpommin arvostetaan toimintaa, jonka ajatellaan olevan järjestelmällistä ja jonka tekijällä on tietty osaamispohja ja rutiini hommaan (vähintään siis tulkitsijan mielikuvissa)?
Mun mielestä ko. palvelu on turha, koska on muitakin paikkoja jonne saa hengentuotteensa esille, kuten vaikka mikseri.net tai m-netin Maihinnousu.
Itse mieluummin valitsen yhteistyökumppanini itse, kuin annan hengentuotteitani kollektiivin "raiskattaviksi" (joka tilanne pahimmassa tapauksessa voisi olla).
Lisäksi herää kysymys siitä että kuinka tekijänoikeudet jakautuvat tuolla tehtyjen biisien osalta? Entä ne korvaukset jos jostain biisistä tulee hitti?
Juuri näistä asioista on viimeaikoina tapeltu muusikoiden.netissä ja itsekin kommentoin asiaa omassa blogissani.
Yhteisöllisyys on kyllä hyvä juttu musiikinteossakin, mutta tosiaan: Mulle ei ainakaan ole koskaan ollut ongelma löytää esim. teksteilleni hyvää säveltäjää.
Kiitos kommentistasi, vaikka palaankin aiheeseen suurella viiveellä.
Niin, ehkä verkon musiikkipalveluiden heikkoa suosioita selittää ajatus musiikin ja sen luomisen erikoisluonteesta verratuna esim. kirjoitettuun tekstiin ja verkossa vapaasti jaettavaan sanaan. Ts. vaikka periaatteellisella tasolla ajateltasiin, että musiikkia voidaan web 2.0:n hengessä luoda yhteistyönä, kuten muutakin UGC-materiaalia, haluavat musiikin tekijät pitää kiinni kunniastaan ja oikeuksistaan, alleviivata omaa osuuttaan musiikintekoprosessissa ja toki myös varmistaa mahdollisimman pitkälle, että luomus säilyy halutunlaisena. Verkossa luomista näytetään sen sijaan pitää jonkinasteisena synonyyminä kontrollin menettämiselle.
Lähetä kommentti