Musiikki virtaa verkossa: musiikkiverkkopalvelut ja musiikin sosiaalisuus

Spotifyilla arvioidaan olevan tällä hetkellä lähes 50 000 käyttäjää Suomessa. Itse olen käyttänyt Spotifyita joitain kuukausia ja kyseinen palvelu on kuulunut kevään puhutuimpiin aiheisiin, kieltämättä melko vahvasti musiikkiorientoituneessa, lähipiirissäni. Vaikka omasta kaveripiiristäni ei löytyisi lisäkseni ainuttakaan musiikki-intoilijaa, voin silti halutessani levittää tämän hetkisen soittolistani sisältöä muita reittejä pitkin, nimittäin verkossa.

Spotifyilla on oma Twitter-tili ja Facebook faniryhmä, joissa kerrotaan mm. palvelun musiikkivalikoiman täydentymisestä. Spotifyin käyttäjät voivat linkittää myös yksittäisten kappaleiden tai albumien linkkejä (jotka avautuvat muille palveluun rekisteröityneille käyttäjille) päivityksissään tai sähköpostilla. Etenkin Twitterissä Spotify-linkkien lähettäminen näyttää olevan suosittua puuhaa. Viikonloppuna testatessani Twitterin hakutoimintoa moni tweettaaja tyytyi puhumaan Spotifyista myös yleisellä tasolla, esimerkiksi näin: ”A beautiful Sunday morning, a mellow playlist on Spotify what else could I want? – well being able to ride some waves right now would be it!”

Twitter ja muut vastaavat palvelut saavat käyttäjät jakamaan tiivistettyjä tunnelmakuvauksia arjen tilanteista, joissa musiikki on keskeisessä osassa – tai vain suosittelemaan uusia artistilöytöjään tai kestosuosikkejaan toisilleen. Tästä päästään musiikkiverkkopalveluiden ja muiden sosiaalisen median sovellusten keskinäiseen verkottumiseen. Se että Spotify on läsnä myös Twitterissä ja Facebookissa, lisää Spotifyin tunnettuutta ja käyttöä ja rakentaa sillan eri sovellusten välille. Facebookin massiivinen suosio jo yksistään on tehnyt ajan kypsäksi myös toimivien musiikkiverkkopalveluiden käytölle. Musiikkiverkkopalveluiden etu yhteisöpalveluihin verrattuna on se, että ne tarjoavat käyttäjilleen erottuvaa sisältöä eli musiikkia – mutta samalla musiikkipalvelut kasvattavat omaa näkyvyyttään ja suosiotaan jo valmiiksi suosittujen yhteisöpalveluiden vanavedessä. Kilpailu samantyyppisten sovellusten välillä onkin sitten asia erikseen. Kun Twitter-keskustelu Suomessa tänä keväänä vilkastui, kuului usein esitetty kysymys, mihin Twitteriä tarvitaan, kun Facebook on jo olemassa? Palveluiden suosion kehittymistä tarkasteltaessa (kansainvälisellä tasolla) näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että tilaa on näille molemmille.

Mikä tilanne on sitten musiikkiverkkopalvelupuolella? Spotifyin varteenotettavin haastaja (maksulliseksi muuttunut Last.fm pois lukien) lienee tällä hetkellä Grooveshark, selainpohjainen ilmaismusiikkipalvelu, jonka käyttö ei vaadi rekisteröitymistä (mutta esim. soittolistan tallettamiseksi käyttäjän tulee rekisteröityä palveluun). Groovesharkilla käyttäjiä on Wikipedian mukaan noin 400 000, kun Spotifyn käyttäjiä on runsas miljoona. Musiikin jakaminen Groovesharkista Facebookiin, Twitteriin tai StumbleUponiin (tai sähköpostilla) on tehty yksinkertaiseksi: ”Share song” -painikkeen avulla käyttäjä voi lähettää musiikkia edelleen valitsemallaan tavalla, sillä jokaisella kappaleella on oma URL-osoitteensa. Kappaleiden jakaminen esim. Twitterissä vie Groovesharkin linkkiä klikanneen käyttäjän suoraan Groovesharkiin valitun kappaleen alkutahdeille.

Sitten on vielä ”musiikin Twitteriksi” itseään tituleeraava Blip.fm, jonka toimintamalli jäljittelee Twitteriä, mutta tweettien sijaan käyttäjät jakavat toisilleen nimenomaan musiikkilinkkejä (engl. blips) – ja vastaavat päivityksillään kysymykseen ”Mitä olet kuuntelemassa?” (”What are you listening to?”). Kuten Blip.fm:n perustajajäsen Jeff Yasuda summaa: ”Musiikkilöytöjen tekeminen tapahtuu sosiaalisesti. Ystäväsi vaikuttavat musiikkimakuusi ja vastaavasti itse haluat jakaa musiikkimakusi muiden ihmisten kanssa”.

Suomessa Blip.fm:n käyttö on käsittääkseni ainakin toistaiseksi vähäistä, mutta oman sosiaalisten medioiden käyttökokemukseni pohjalta uskaltaisin väittää, että musiikkiverkkopalvelut ovat herättäneet omien musiikkimieltymysten jakamisen horroksesta tarjoamalla siihen uusia, entistä tehokkaampia ja useampia ihmisiä tavoittavia välineitä.

Aiheeseen liittyen täytyy vielä mainita verkossa toimiva soiva musiikkilista: We Are Haunted, joka listaa nimenomaan sosiaalisen median (mm. Facebook, Twitter, YouTube, MySpace, blogit, keskustelupalstat) ja P2P-verkostojen suosituimmat kappaleet ja artistit (kappaleet ovat kuunneltavissa kokonaisuudessaan). Etsitkö uusia nimiä soittolistallesi tai kiinnostaako katsoa, löytyvätkö omat tämänhetkiset suosikkisi verkon puhutuimpien artistien joukosta?

Edit. Spotify ilmoitti (8.6.2009) uudesta toiminnosta: artistien, kappaleiden ja albumien jakaminen onnistuu nyt Spotifysta suoraan Facebookiin ja Deliciousiin.